maanantai 5. tammikuuta 2015

Vic Flick mies ja kitara

Vic Flick kitarana oli Clifford Essex Paragon Deluxe


Yksi maailman tunnetuimmista elokuvasävelmistä on James Bond -teema. Saiko se vaikutteita Jean Sibeliukselta?

Guardian löysi yhteyden Sibeliuksen ja James Bondin välillä

Tätä pohtii englantilaisen The Guardian -lehden musiikkitoimittaja Tom Service blogikirjoituksessaan.

Service on blogissaan jäljittänyt musiikillisia yhteensattumia yli raja-aitojen. Tällä kertaa hän on löytänyt Sibeliuksen vähemmän tunnetun sävellyksen Cassazione vuodelta 1904. Ja totta tosiaan: kolme nuottia sen alkusekunneilla on täyttä James Bondia. Sen jälkeen Sibeliuksen ja Normanin sävellykset, joiden väliä oli 58 vuotta, erkanevat toisistaan.

Tom Service pohtii, onko kyseessä puhdas sattuma. Vai oliko Monty Norman salaa Sibelius-fani? Ja vahvistaako löytö Sibeliukseen penseästi suhtautuneiden kriitikoiden näkemykset tämän keskinkertaisuudesta?

Lähes 13-minuuttisen Cassazionen on levyttänyt Göteborgin sinfoniaorkesteri Neeme Järven johdolla (BIS-CD-448).

Sibeliuksen bassokulut on lainattu tähän Bondin tunnusmelodiaan. Soinnut ovat suoraan Sibeliukselta. Bond-teemassa vain kitara tulee päälle, 

Elokuvassa alkuperäisen 007 teeman kitara riffin soitti Vic Flick,,kitarana oli Clifford Essex Paragon Deluxe  joka oli kytketty Vox AC15-vahvistimeen.

Monty Norman "James Bond Theme", säveltäjä on saanut rojalteja vuodesta 1962. noin £ 485000 kun Vic Flink sai kerta korvauksena 6 puntaa.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Taiteesta pitää tulla hyvä mieli

Jon Pyong Jin's maalauksia Lontoon suurlähetystössä


Olen samaa mieltä, toisaalta niin oli jo Renoir aikanaan. Taiteen tulee olla kaunista ja siitä pitää tulla hyvä mieli. Sanoi sitten kriitikot ja professorit mitä tahansa. Minulla on oikeus omaan mielipiteeseeni. 

Toisaalta aina Teosta katsoessamme meidän tulee venyttää todellisuuden rajoja siten, että teoksen  piirteet selittyvät rationaalisesti. Silloin meidän ei tarvitse kyseenalaistaa taiteilijan teknisiä kykyjä, eikä omaa käsitystämme taiteen tehtävästä ja sen tekemisestä.  Ja voimme pohtia, millä tavoin kognitiivinen dissonanssi ilmenee meidän ajattelussamme,  omaan kuvalliseen tuotantoomme ja taide preferensseihin liittyen.

Helsingin Sanomat kirjoitti seuraavaa.Viime viikolla Pohjois-Korean Lontoon-suurlähetystö yllätti ja avasi ovensa yleisölle. Syynä oli taidenäyttely, joka esitteli joukon maan nykytaiteilijoita.

Jos haluat piipahtaa näyttelyssä tässä tietoja: DPRK fine art exhibition will be open from 11am to 5pm from 4-7 November, 73 Gunnersbury Avenue, Ealing, London
 Nykytaide on tosin tämän näyttelyn tapauksessa harhaanjohtava sana. Pohjoiskorealaisten maalaukset, puupiirrokset ja muut teokset edustavat mitä perinteisintä koulukuntaa.

Aiheet ovat sen mukaisia: ruusuja maljakossa, lapsia kukkakedolla, uljaita eläimiä, kuvankauniita musisoivia naisia.

Tavoitteena on sovinnainen kauneus.

"Pohjois-Korean taideyhteisö ei ole yhtä energinen kuin lännessä. Siellä ollaan hyvin traditionaalisia, ja taiteesta pitää jäädä hyvä mieli", kertoo näyttelyn kuraattori David Heather HS:lle.

Värikkäitä öljyvärimaalauksia tekevä Ho Jae-song kertoo tulkin avustuksella löytävänsä aiheensa luonnosta ja kadulta ihmisten parista. "Kuvaan mieluiten tavallista elämää."

Entä miten toimivat Pohjois-Korean taidemarkkinat: menevätkö työt kaupaksi?

"Meillä on oma työ- ja näyttelytilamme. Jotkut myös myyvät teoksiaan kadunkulmissa."

torstai 26. kesäkuuta 2014

Tiuruniemi rappeutuu kuvia 26 6 2014

Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014
Tiuruniemessä osa aidasta on hiipinyt pääsisäänkäynnin portaille. Kuvasarja tämän päivän tilanteesta.


Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014
Pääsisäänkäynnin rappusilla kasvaa 20 cm koivut, ei tarvitse kohta kaukaa vasta tarpeita hakea.


Armas Hutri Kurjet

Armas Hutrin kurjet lähtisivät lentoon jos se olisi mahdollista.

Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014
Tuntematon taiteilija on heittänyt tuolin puolikkaan puuhun, onko tämä tila taidetta vai...


Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014
Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014



Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014

Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014
Joku "keräilijä" on todennäköisesti käynyt irroittamassa alimmaisen muistolaatan omiin kokoelmiinsa. Kun edellisen kerran kuvasin seinää se oli paikallaan.


Tiuruniemi rappeutuu kuva 2012
Tämä laatta on kadonnut seinästä. Laatta oli paikallaan 8 4 2014 otetussa kuvassa.

Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014



Armas Hutri Kurjet
Heinikko on kasvanut vajaan metrin korkuiseksi.


Armas Hutri Kurjet



Armas Hutri Kurjet



Armas Hutri Kurjet

Tiuruniemi rappeutuu 26 6 2014




maanantai 23. kesäkuuta 2014

Arja tutustuu kauppakeskus Capriin Rauhassa 23 6 2014

Kauppakeskus Capri Rauha
Tänään 23 6 2014 Kauppakeskus Capri oli rauhallinen, monet liikkeet ovat sulkeneet ovensa, tässä kuvasarja joka kertoo enemmän kuin 1000 sanaa.


Kauppakeskus Capri Rauha

On se suljettu...

Kauppakeskus Capri Rauha

On se harmi, mielenkiintoinen rakennus ja niin vähällä käytöllä..

Kauppakeskus Capri Rauha



Kauppakeskus Capri Rauha



Kauppakeskus Capri Rauha



Kauppakeskus Capri Rauha



Kauppakeskus Capri Rauha
Täällä oli muutamia lapsia leikkimässä vihasilla linnuilla.


Kauppakeskus Capri Rauha
Hiljaista on...

Kauppakeskus Capri Rauha

Ei ole Suklaapuotia enää...

Kauppakeskus Capri Rauha



Kauppakeskus Capri Rauha



Kauppakeskus Capri Rauha


perjantai 20. kesäkuuta 2014

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949 - Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Tämän vuosisadan alussa Ruokolahden väkiluku kasvoi voimakkaasti Vuoksen alueen teollistumisen takia. Nykyinen Imatra oli Ruokolahden nopeasti kehittyvä osa. Kansakouluja oli kolme: Siitolassa, Tainionkoskella ja Vuoksenniskalla. Lisäksi Jääsken puolella Ensossa ja Näträmälässä olivat omat koulunsa.

Vuosisadan alku oli voimakasta kansallisen heräämisen aikaa, suomalaista sivistystä haluttiin kohottaa snellmanilaisessa hengessä. Jo vuonna 1898 pidettiin kokous Imatran kansanopiston perustamiseksi. Hankkeen kannatusyhdistys muutti suunnitelmiaan 1904 ja ryhtyi toimimaan oppikoulun perustamiseksi.


Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975

Paikkakunnan toimeliaat naiset perustivat ompeluseuran keräämään varoja oppikoululle. Seura järjesti myyjäisiä, arpajaisia ja iltamia sekä eri tilanteissa herätti innostusta kouluasiaan. Irvileuat tosin ivasivat puuhakkaita tätejä koulun rakentamisesta neulalla.

4.8.1907 Imatran VPK:n talossa perustettiin

Imatran Yhteiskoulu osakeyhtiö, jonka osakepääoma oli 5000 silloista markkaa. Yhden osakkeen arvo oli 25 mk. Imatran Yhteiskoulu päätettiin avata seuraavana syksynä.

  Ensimmäisessä sisäänpääsytutkinnossa 27.6.1908 kouluun valittiin 61 oppilasta. Oppilaat olivat mm. iältään hyvin eritasoisia. Vanhin ensimmäisen luokan oppilas oli 17- ja nuorin 9-vuotias. Koulu avattiin pienellä juhlallisuudella 1.9.1908.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Varsinainen lukujärjestyksen mukainen aherrus alkoi seuraavana päivänä kauppias Skutnabbilta vuokratussa hirsitalossa kosken länsipuolella, nykyisen Koskenpartaan alkupäässä.

Ruokolahden kunta antoi koululle avustusta kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Oppilaiden vanhemmat maksoivat lukukausimaksuna suoraan koululle 30 mk oppilasta kohti. Valtion apuna koulu alkoi saada vasta vuoden 1910 syyslukukaudella. Koulun hankinnat olivat varsin vaatimattomia. Karttoja ostettiin välttämättöminä historian ja maantiedon opetukseen, kuvatauluja kasvikunnasta ja ihmisruumiin rakenteesta sekä 60 kirjaa koulun lainakirjastoon.

Ensimmäisen maailmansodan aikana koulutyö oli joinakin lukuvuosina poikkeuksellista. Vuonna 1914 syyslukukausi alkoi vasta syyskuun 21. päivänä. Menetetty työaika korvattiin lyhentämällä joululomaa. Venäjän kielen tuntimäärä lisättiin muiden aineiden kustannuksella. Koulutyössä piti ilmetä muutenkin yhteisvaltakunnallista, eli koko keisarikuntaa koskevaa, harrastuneisuutta. Naisopettajat ja tytöt kutoivat sukkia Venäjän armeijalle.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Lukuvuosi 1917-1918 loppui jo tammikuun 28. päivänä, jolloin koulutilat otettiin sotilaskäyttöön vapaussodan alettua. Punaisen ja valkoisen Suomen rintamalinjat olivat lähimmillään Korvenkylässä. Kevättodistukset ja siirto seuraavalle luokalle tapahtui vain puolen vuoden opiskelun perusteella.

Suomen itsenäistyttyä tämänkin koulun asema vahvistettiin asetuksella yksityisistä oppikouluista. Nyt alettiin haaveilla omasta koulurakennuksesta. Venäläisten turismin lakattua Imatran aseman vieressä olevan Turistihotelli oli jäänyt tyhjilleen. Nykyinen lukiorakennus oli valmistunut hotelliksi juuri ennen maailmansotaa ja soveltui nykyaikaisine mukavuuksineen hyvin koulukäyttöön. Syyslukukausi 1923 aloitettiin jo uusissa tiloissa. Aluksi tilaa oli yli oman tarpeen, mutta sitä vuokrattiin ulkopuolisille, mm. lennätinkonttorille.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Koulun talous kesti kohtuullisesti 500 000 markan kauppahinnan edullisten maksuehtojen takia. Rahallista avustusta tuli Ruokolahden lisäksi nyt myös naapurikunnilta, Jääskeltä, Joutsenolta ja Antrealta sekä Enso-Gutzeit- ja Tornator-yhtiöiltä. Imatralaiset ompeluseurat lahjoittivat koululle 1920-luvun kuluessa noin 250 000 markkaa.

Ensimmäiset viisi ylioppilasta saivat valkolakkinsa 1928. Kirjoituksissa suoritettiin äidinkielen, ruotsin, saksan, matematiikan ja reaaliaineiden kokeet. Lakitus tapahtui koululla ja varsinainen juhla Valtiohotellissa.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Koulun vakiintuminen ja laajeneminen täysiluokkaiseksi toi mukanaan tilanpuutteen. Ruokolahden ainoaan oppikouluun eli Imatran Yhteiskouluun alettiin suunnitella lisärakennusta. Nykyinen kielitalo valmistui 1936.  Epävarmuus tulevaisuudesta näkyy siinä, että uudisrakennuksen pohjahallit ja käytävät oli vahvistettu väestönsuojiksi. Kouluhallitus lisäksi pyrki rauhoittelemaan  sisäpoliittisia  mielialoja kieltämällä oppilaiden osallistumisen poliittiseen toimintaan koulussa ja sen ulkopuolella. Imatralla todettiin vain muutaman oppilaan osallistuneen sosiaalidemokraattisen puolueen vappukulkueeseen tai IKL:n kokousilmoitusten levittämiseen. Tämäkin toiminta loppui heti huomautusten jälkeen.

Vuoden 1939 syyslukukausi päättyi yllättäen Aleksis Kiven päivään. Koulu joutui taas sotilaskäyttöön . Miesopettajat joutuivat reserviharjoituksiin ja oppilaat kotilomalle. Talvisodan sytyttyä vanha puoli vaurioitui pommin räjähdettyä koulun seinustalla joulukuussa . Kevätlukukausi alkoi vasta elokuun alussa 1940. Kuuden viikon ahertamisen jälkeen oppilaat siirrettiin seuraaville luokille ja aloitettiin uusi lukuvuosi. Suuri joukko sodan takia vaikeuksiin joutuneita oppilaita vapautettiin lukukausimaksuista, mm. siirtolaisperheiden lapset.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Jatkosodan alkaessa 1941 Imatran siviiliasukkaat olivat evakuoituina ja koulu oli sotilaskäytössä. Taas pihalla räjähti. Ensosta ammuttu kranaatti vaurioitti kielitalon seiniä ja ikkunoita. Hyökkäys vaiheen edettyä itään koulu avasi taas ovensa marraskuun alussa. Koulun 593 oppilaasta 37 oli tällöin sodassa.

Kaikki jatkosodan vuodet olivat koulutyön kannalta vajaita. Työskentelyä haittasivat sotatoimien ja evakuointien ohella myös kurkkumätä- ja lavantautiepidemiat. Sotaponnistuksiin koululaiset osallistuivat mm. tekemällä halkoja Linnankosken metsissä. Halkoja tarvittiin tuon ajan juniin ja häkäpönttöautoihin polttoaineeksi. Viimeisenä sotavuotena koulu täyttyi taas sotatoimialueelta evakuoitujen perheiden lapsista. Pojista 54 oli sodassa. Jäljellä oleville lukion pojille annettiin ilmatorjuntakoulutusta. Oppitunnit keskeytyivät usein ilmahälytysten vuoksi. Kielitalo oli vahvistettu sirpalesuojaksi, johon kaikki yli 750 oppilasta ahtautuivat.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Ylioppilaskirjoituksia sota sotki monena vuotena. Keväällä 1940 ja –41 ylimmän luokan oppilaat saivat valkolakkinsa ilman kirjoituksia, samoin 7 sodassa ollutta keväällä 1943. Monet eivät sodan takia koskaan saaneet aloittamaansa koulua päätökseen. Armeijan palveluksessa olleista oman koulun oppilaista kaatui 56 ja opettajista yksi.

Koulun tilanahtautta helpotti hetkeksi, kun vuonna 1942 perustettiin oppikoulut sekä Vuoksenniskalle että Ensoon.  Uutta ahtautta aiheuttivat  alueelle asutettu siirtoväki ja uusien työpaikkojen perässä muuttanut tehdastyöväki. Ruokolahden teollistunut länsiosa erosi emäpitäjistä  Imatran kauppalaksi 1948. Samana vuonna eduskunta myönsi varat Imatran yhteiskoulun lunastamiseen valtion oppikouluksi. Koulun nimi muuttui nyt Imatran yhteislyseoksi.

Vuonna 1956 koulurakennus laajennettiin nykyisenkaltaiseksi. Kielitalon viereen rakennettiin ns. uusi puoli. Olemme nyt uuden puolen juhlasalissa. Oppilasmäärä kasvoi 1950-luvun lopulla yli tuhannen ns. suurten ikäluokkien rynniessä opintielle. Vuonna 1965 ”lyska” oli toiseksi suurin oppikoulu Suomessa.

Vuonna 1956 koulurakennus laajennettiin


51 opettajaa antoi opetusta 1255 oppilaalle. Opetusryhmien määrä oli yli 30 ja oppilaita niissä oli keskimäärin 40 kussakin. Välitunneilla riitti vipinää. Nykyinen touhu lienee siihen verrattuna varsin aneemista.

Vuonna 1969 14 lukiota Suomessa sai uuden opetussuunnitelman. Asetuksella säädettiin mm. Imatran Yhteislyseon lukion toiseksi vieraaksi kieleksi venäjä. Se oli pakollinen kielilinjan oppilaille. Näin YYA-sopimuksella  tulkinta sai toteutuksensa todella ruohonjuuritasolle.

1970-luvun alussa Suomessa toteutettiin peruskoulu-uudistus. Lyseossa ensimmäiset luokat tulivat peruskoulun piiriin lukuvuonna 1973-1974. Edistyksellinen Imatran kaupunki sai luvan siirtymiseen kaksi vuotta ennen määräaikaa. Kaupunki alkoi nyt kustantaa koulutarvikkeet ja ateria sekä pitkämatkalaisten koulukyydit. Pahimmillaan koulukäynti muuttui vanhempien maksamasta etuoikeudesta verovaroin ylläpidettäväksi oppivelvollisuudeksi.

Imatran Yhteiskoulu 1908-1949  -  Imatran Yhteislyseo 1949 - 1975


Politiikka alkoi taas kolkutella koulun nurkissa.

Vuonna 1973 pidettiin ensimmäiset kouluneuvostovaalit. Kouluneuvoston ideana oli opettaja- ja oppilasedustajien voimin pureutua koulun kehittämiseen. Oppilaat ja opettajat eivät läheskään aina ymmärtäneet toisiaan. Samaa voi havaita joskus nykyisinkin. Opettajat eivät asettaneet ehdokkaita poliittisin perustein, opetuksenhan piti olla arvovapaata. Oppilaat herkuttelivat poliittisilla tunnuksilla, porvareina tai yleisdemokraatteina mutta myöskin sitoutumattomina.

Kouluneuvoston toiminta keskittyi harmittavan usein järjestyssääntöjen vatvomiseen. Tupakointi oli tapetilla silloinkin . Erilaisten teemapäivien suunnitteleminen oli yhteistyötä parhaimmillaan. Nykyisin oppilaskunta on perinyt paljon kouluneuvoston hyvistä puolista.

Syksyllä 1975 Imatran Yhteislyseo lakkasi olemasta. Sen perillisinä jatkoi kaksi koulua . Tuonne entisen Turisti-hotellin tiloihin syntyi Imatrankosken lukio ja tänne uudisrakennusten puolelle Kosken peruskoulu. Imatrankosken yläasteeksi tämä koulu muuttui vuonna 1984.

Vauraan 80-luvun käännyttyä nykyiseksi laman vuosikymmeneksi monista alkuperäisistä peruskoulun ihanteista on jouduttu luopumaan. Pian lukiokin kahlaa Vuoksen länsipuolelle. No sieltäpäinhän se yhteiskoulu aikoinaan tulikin. Oman yläasteen kannalta muutos on suuri. Muutos on aina kehitystä – edistystä se ei välttämättä ole!

1990-luvusta lähtien rakennuksessa toimi ammattikorkeakoulun taideoppilaitos. Taide opetus siirtyi Linnalan kampukselle.

Tänäpäivänä Imatralla on aloitettu Lyseon lukion peruskorjauksen suunnittelu lakkautettavan Savikannan koulun oppilaita varten. Alustavien suunnitelmien mukaan alakertaan järjestettäisiin yhteiset tilat Itä-Suomen koulun ja Kosken koulun esiopetusryhmille. Isommat oppilaat sijoitettaisiin ylempiin kerroksiin. Arkkitehtisuunnittelijoiden tehtävänä on muun muassa mitoittaa luokkahuoneet uutta käyttötarvetta vastaavaksi.

Lähde: Etelä-Karjala


torstai 19. kesäkuuta 2014

HarryArt ja Arja - Patsaalla tavataan

Patsaalla tavataan
Lapsuuden maisemissa 50-60-luvulla Rajapatsaalla.

Patsaalla tavataan! Valokuvanäyttely Rajapatsaasta ja sen lähialueista Rajapatsaan kirjastossa

Imatran kaakkoisosassa sijaitseva Rajapatsas muodostaa lähialueineen ”kolmikeskustaisen” Imatran kenties merkittävimmän alakeskuksen. Valokuvanäyttelyssä esitellään paitsi Rajapatsaan, myös lähialueista Kuparin, Teppanalan ja Savikannan vaiheita.


Arja muistoja lapsuudesta

Kuvassa on Jääsken osuuskauppa ja seuraavassa rakennuksessa oli valokuvausliike Vasili Produn, hän kuvasi Rajapatsasta usein 50-60-luvulla.


Teppanalan kansakoulu  palon jälkeen 1962
Arja muistaa tämän toukokuun päivän hyvin ollessaan alakoulussa, kun koulussa syttyi palo, kaikki oppilaat evakuoitiin luokista välittömästi, sinä keväänä kevätjuhla vietettiin kuvassa näkyvällä koulun kentällä.

Teppanalan koulu tänään 20 6 2014 on hiukan ränsistynyt
Olisi puutarhurilla hiukan töitä

Teppanalan koulu tänään on hiukan ränsistynyt

Arja katsoo entisen luokan ikkunaa.

Teppanalan koulun urheilukenttä 20 6 2014
Nykyisin tällä kentällä on hankala pelata jalkapalloa

Rakennuksessa oli Elokuvateatteri Rajapirtti 50-60-luvulla

50-luvulla ennen televisiota, olin usein Rajapirtissä sunnuntaina katsomassa Non-Stop näytöksiä, ne olivat piirrettyjä ja  lasten elokuvia.

Rakennus valmistui 1955 Elokuvateatteriksi Rajapirtti 


Tänäpäivänä entisessä elokuvateatterissa toimii kukkakauppa ja Rajapörssi


Rakennus valmistui 1955 Elokuvateatteriksi Rajapirtti 

Rakennus valmistui 1955 Elokuvateatteriksi Rajapirtti 
Tästä ovesta kipittelin pienenä poikana ulos elokuvan päätyttyä.